2025
.
15.5 Kevätkauden päätteeksi patikkaretkellä Ryssänkalliolla.
Ryssänkallio, luonnon ihme, jota ei monikaan seurueestamme ollut aiemmin nähnyt, vaikka se sijaitsee aivan Rauman kaupungin kupeessa.
”Meill on metsässä nuotiopiiri” Ylhäällä kallion laella meitä odotti mahtavista hirsistä koottu laavu ja nuotiopaikka.
Alastulo kallion selkää pitkin olikin huomattavasti vähemmän energiaa vaativaa kuin nousu korkeuksiin (36 metriä merenpinnasta).
.
24. – 25.4 Kultturimatkallamme Helsinkiin 30 osanottajaa.
Ensimmäisenä kulttuurimatkamme tutustumiskohteena oli Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää Espoossa. Taiteilijan syntymästä on kulunut tänä vuonna 160 vuotta ja 1913 valmistunut ateljee-linna on restauroitu juhlavuoden kunniaksi. Sen valkea torni näkyy kauas Helsinkiin johtavan valtatien kulkijalle.
Opas Tarvaspään ateljeessa kertoi paitsi taiteilijan elämästä ja rakennuksen arkkitehtuurista myös museossa meneillään olevasta näyttelystä Aleksandra Ionowa sekä pihapiirin toisesta rakennuksesta Villa Linudd, jossa toimii nykyisin museon kahvila Cafe Zoceria. Täällä söimme myös lounaan ennen matkan jatkumista kohti Helsinkiä.
Illalla nautimme korkeatasoisesta teatterista. Suurempi osa ryhmäämme suuntasi katsomaan Kaupunginteatterin suuren näyttämön draamaa Sinun, Margot, pienempi osa Kansallisteatterin pienen näyttämön komediaa Rakkaudesta sähköön.
Toisena retkipäivänä hotelliaamiaisen jälkeen ryhmämme jakautui jälleen kahtia. Osa ryhmästä halusi vierailla Olympiastadionilla. Helsinki-opas Hanna-Leena Halsas esitteli ”Suomen legendaarisinta tapahtuma-areenaa ” ja ”suomalaisen funktionalismin tähteä” sen maanalaisia sisuksia ja 72 metriin kohoavaa tornia myöten.
Suurempi osa kulttuurimatkalaisista taas halusi katsoa Reidar Särestöniemen (1925-1981) 100-vuotisjuhlanäyttelyn Maailmanranta Didrichsenin taidemuseossa. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävällä taidemuseolla on yksi Suomen suurimmista Särestöniemi-kokoelmista.
Kun lounas oli nautittu joko Lounasravintola Meritorpassa tai Olympiastadionin ravintolassa oli vielä pari tuntia aikaa tutustua omaehtoisesti pääkaupunkiin. Pelkästään Eduskuntatalon edessä olevalla aukiolla on rintarinnan monta mielenkiintoista kohdetta Musiikkitalosta Oodin ja Sanomatalon kautta nykytaiteen museoon Kiasmaan.
.
18.3. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueyhdistykset viettävät OSJ:n 50-vuotisjuhlaa Turussa Ravintola Aitiopaikassa Turussa.
Tervehdykset juhlaan ”Juuret ja siivet” toivat OSJ:n pj. Pekka Koskinen, OAJ:n Satakunnan alueyhdistyksen pj. Mea Nordberg ja Varsinais-Suomen alueyhdistyksen pj. Sameli Valkama.
Tervehdyksiä ja onnitteluja seurasi Rauman senioriopettajien kuoron lauluesitykset Lasse Selänteen johdolla.
Juhlapuheen piti Turun yliopiston kasvatustieteen eremitusprofessori Kari Niinistö, jonka tehtävänä oli myös ollut johtaa Rauman opettajankoulutuslaitosta.
Juhlapuhetta seurasi FresCo Aitiopaikan juhlalounas, jonka jälkeen esiintyi kirjailija ja runoilija Heli Laaksonen Rauman Kodiksamista.
Pöydän päässä istuvat juhlan järjestämisestä vastanneet Eija Ketola Turun ja Anne Eurola-Ristola Salon yhdistyksestä, molemmat OSJ:n hallituksen jäseniä. Ketolan vieressä istuvat OSJ:n pj. Pekka Koskinen ja OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksen pj. Sameli Valkama. Eurola-Ristolan takana istuvat professori Kari Niinistö ja Rauman Seudun Senioriopettajien aiempi pj. Tapio Heino.
Jälkiruokakahvien jälkeen saatiin kuulla vielä raumalais-luvialaisen JatsiJannut ja Maria -yhtyeen musisointia. Puikoissa Maria Leppänen, Matti Järvenpää, Matti Saarivuori ja Hannu Åkar.
Juhlatilaisuus päättyi yhdessä laulettuun Senioriopettajien omaan lauluun: ”Arvon mekin ansaitsemme”.
.
13.2 Tutustuimme Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman uuteen pelastusasemaan
Paloasemamestari Marko Toivion opastuksella saimme paljon informaatiota paloaseman toiminnasta. Kaikki hälytysajoneuvot olivat paikoillaan vierailumme aikana lukuunottamatta yhtä, joka sekin peruutti sisälle taloon Marko Toivion opastuksen aikana.
Kalusto on vähän muuttunut vuosien varrella. Myös palomies on vaihtunut neutraalisempaan ja monipuolisemmin ammattia kuvaavaan pelastaja -nimeen.
Ambulanssista jalkautuneet pelastajat kertoivat meillekin työstään ihmisten auttajina. Toisella on sairaanhoitajan, toisella ensihoitajan koulutus.
.
16.1 Kevätkauden avaus
Aloitimme kevätkauden kuuntelemalla sairaanhoitaja Elina Koiviston luennolla Etapissa aiheesta ”Seniori-ikäisten aivoterveys, muisti ja henkinen vireys sekä niiden ylläpitäminen”.
Kuulimme mm. että suurimmat aivoterveyden riskit ovat jatkuva stressitila yksinäisyys, unen haasteet, liikkumaattomuus, ruokavalion haasteet, sairaudet ja kiputila.
.
2024
.
Musiikkinäytelmä Joulevangeeljum 20.-21. 12.
Näytelmä Joulevangeeljum alkoi torilta ja kulki Kalatorin ja Vanhan kirkon raunioiden kautta Rauman Pyhän ristin kirkolle. Senioriopettajien kuoro osallistui esitykseen laulamalla Kalatorilla Tapio Niemen raumaksi kirjoittamaa virttä Mailm o niin kaunis.
.
Kauneimmat joululaulu –maraton 15.12.
Senioriopettajien kuoro osallistui Kauneimmat joululaulu-maratoniin päivän viimeisessä osiossa International Christmas Carols klo 19-20. Kuoron esittämät laulut olivat Oskar Merikannon Lasten joulu ja Joulu tullut on. Sekä yleisönä että esiintyjinä oli myös Rauman seudulla asuvia filippiiniläisiä. – Roomalaiskatolisuus on Filippiinien valtauskonto (80 %).
.
Joulujuhla Villa Tallbon Juhlatalossa 11.12.2024
Joulujuhlassa Villa Tallbon juhlatalossa on jouluaterian lisäksi soittoa ja laulua esiintyjinä Senikoriopettajien kuoro, Seniorisoittajat sekä JatsiJannut ja Maria.
Tervehdyssanat lausui pj. Tapio Heino, joka myös luovutti ansiomerkit kiitokseksi yhdistyksessä pitkään toimineille. OSJ:n hopeisen ansiomerkin saivat Seniorisoittajien johtaja Leo Kivirauma ja Seniorikuoron johtaja Lasse Selänne. Pronssisen ansiomerkin saivat huippupianisti ja laulaja Olli Luntamo sekä soittajina ja laulajina kuten myös yhdistyksen hallituksessa vuosia toimineet Yrjö Berg ja Tapio Tammivuori.
Kuoron ja lausuja Antti Kivisen yhteistyönä syntyi jouluinen esitys Maria, Herran piikanen.
.
Vierailukohteenamme oli uusi uljas Karin kampus 14.11.
Kampuksen johtaja ja kampuksella toimivan Hj. Nortamon peruskoulun rehtori Kaisa Eskola opasti senioriopettajien suurta joukko tiloihin ja toimintaan.
Pääportaikko Aittakarinkaatu 10 johtaa sisään aulaan, joka on ikäänkuin suuren rakennuskompleksin sydän. Täällä toimii myös Kahvila Oskar, jossa nautimme lounaan ennen esittelykierroksen alkua.
Kuljimme portaita ylös ja alas.
… ja välillä pysähdyimme kuuntelemaan oppaamme kertomusta rakennuksen arkkitehtuurista ja eri tilojen tarkoituksesta.
Tilat mukaan luettuna uimahalli ja liikuntasali palvelevat eri-ikäisten raumalaisten opiskelua ja harrastuksia aamusta iltaan.
Kohtasimme käytävillä myös kymmeniä taideteoksia.
.
24.10. Kokoonnuimme Etapissa kuvataiteen merkeissä Maria Leppäsen johdattamana.
Kuvataiteilija Maria Leppänen, joka osaa myös soittaa ja laulaa, kävi kertomassa senioriopettajille taiteesta ja omasta taiteen tekemisestään.
Maria Leppäsen luennoidessa näimme hänen taidettaan ruudulta
.
16.10 Seniorien kulttuuripäivillä tapasimme tuttuja
Posellissa 16. päivä lokakuuta Senioreiden kulttuuriviikkojen matinea Runon ja sävelten siivin, jossa esiintyivät Värsym Baohaja, JatsiJannut ja Maria, Senioriopettajien kuoro ja Seniorisoittajat.
Lisäksi Senioriopettajien kuoro esiintyi Senioriväen ehtoolliskirkossa 30.10.
JatsiJannut ja Maria
Senioriopettajien kuoro ja Seniorisoittajat
.
Syyskauden avajaiset 19.9 Etapissa
Kirjailija, pastori Tapio Koivukari veti väkeä runsain määrin syyskauden avajaisiin kertomalla vuonna 2022 ilmestyneestä omaelämänkerrallisesta kirjastaan Sataman laulu.
Tilaisuuden avasi Hannu Åkar soittamalla Henry Purcellin Rondon ja säestämällä Eino Leinon Nocturnen taiteilija Maria Leppäsen laulamana.
.
Kevätretki Viron Tarttoon 20.-23.5.2024
Matkalaiset tutustuivat mm. Tarton yliopistoon (Tartu Ülikool). Ryhmäkuva päärakennuksen portailta.
–-> Tutustu matkan kuvagalleriaan klikkaamalla tähän. <–
Tutustumme Kaunisjärven hyvinvointikeskukseen 18.4.2024
Kaunisjärven hyvinvointikeskuksen tiloja ja toimintaa esittelee Ikäkeskuksen palveluvastaava Päivi Raitanen
Kuvat ensimmäisen kerroksen ravintolatilasta ja toisen kerroksen aulasta
Vierailulla Pohjoiskehän koulussa 21.3.2024
Pohjoiskehän koulun rehtori JuhanI Sammallahti esitteli toistaiseksi Rauman uusinta koulua. Korokkeella ”vaaleilla valittu presidentti”, koulun oma Stubb.
Tuliaisiksi koululaisille vietiin kassillinen Rauman raatihuoneen tornissa asuvista pönthiittisistä kertovia lukukirjoja. Kuvassa lasten kanssa vasemmalla yhdistyksemme pj. Tapio Heino.
Erilaisille kädentaidoille on omat modernit tilat.
Satakuntaliitosta Kristiina Salonen vieraanamme 1.3.2024
Vieraanamme oli maakuntajohtaja Kristiina Salonen. Hän kertoi meille, mihin tarvitaan Satakuntaliittoa. Keskeinen tehtävä on edistää kuntien kehitystä ja maakunnan asukkaiden hyvinvointia .
Jäsentapaaminen ja vuosikokous 18.1.2024
Camilla Merikallio kertoi vaelluksestaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä. Esityksen jälkeen yhdistyksen vuosikokous. Vuosikokouksen päätöksellä hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tapio Heino
2023
Joulujuhla 14.12.2023 Villa Tallbon juhlatalossa
Hyvät trahteerit:
Ohjelmasta huolehtivat senioriopettajien kuoro ja soittajat sekä JatsiJannut solistinaan Maria Leppänen.
Teuvo Salminen ja Olli Luntamo tulkitsemassa Bach-Gounodin Ave Mariaa.
Arvottavina olivat Neolom-seorassa neulotut villasukat.
Kauneimmat Joululaulut maraton Pyhän Ristin kirkossa 12.12.2023
.Raumalaiset kuorot johtivat laulua ja esittivät jonkun kappaleen omasta ohjelmistostaan. Klo 15 jälkeen vuorossa Flikkatten Göör alttarin edessä ja senioriopettajien kuoro urkuparvella.
Suomalaisen oluen historiaa Etapissa 16.11.2023
Jouko Ylijoki Olu Bryki Raumasta alusti aiheesta Sahti. Hän osaa valmistaa oluita mutta myös lyödä aitoa Lapin rumpua kuten tietäjä ainakin. Parantavan rummutuksen kohteena Leena Salmenperän hartiat.
Jalkojen hoito 19.10.2023
Jalkojen terveyden ja unen merkityksestä hyvinvoinnille kertoi ortopediteknikko Tommi Haapalainen Tampereelta ja häntä tarkkaavaisena kuuntelevaa kuulijakuntaa Etapissa 19.10.2023.
Seniorisävelet – Matinea 11.10.2023
Senioreiden kulttuuriviikolla 2023
Senioriopettajien kuoro, Seniorisoittajat ja JatsiJannut esiintyivät iltapäiväkonsertissa Posellissa.
Syyskauden avajaiset 14.9.2023 Villa Tallbon juhlatalossa
Yrjö Berg avasi tilaisuuden fanfaarinsoitolla. Ruokailun jälkeen Rauman muistiyhdistyksen aivoterveyslähettiläs Liisa Vest puhui aiheesta Aivojen terveys.
Kevätretki Loviisaan ja Kotkaan 23. – 24. 5. 2023
Opas Tuija Klaus tutustutti länsisuomalaisia matkailijoita Loviisan nähtävyyksiin. Kohteena oli mm. Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukkialue ja kirkko, jonka alttaritaulu on Helene Scherfbeckin käsialaa. Ruukin historia alkaa siitä, kun vapaaherra Johan Creutz oli perustanut 1695 kankivasarapajan.
Kotkassa oppaanamme oli ”Kotkan ruusu”, raumalaislähtöinen Satu Sokura. Hänen johdollaan tutustuimme ensiksi keisari Aleksanteri III:n kalastuspaikkaan Langinkoskella.
Kotka on panostanut puistorakentamiseen. Moni puisto on saanut Green Flag Award –tunnuksen kuten Sapokan vesipuisto. Huolellisesti hoidettuja puistoja täydentävät lukuisat taideteokset.
Merikeskus Vellamo Kotkan kantasatamassa on nähtävyys ulkoa ja sisältä. Suunnittelijana on ollut sama arkkitehtitoimisto, joka on suunnitellut Rauman kaupungin kirjaston (Lahdelma & Mahlamäki).
Valtavankokoinen aallonmuotoinen rakennus valottaa seudun merellistä historiaa näyttelyineen ja tapahtumineen.
Kohtalona Ruotsinsalmi – näyttely kertoo meritaisteluista, laivahylyistä ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungista.
Vellamoon oli saatu myös tuhkaan kadonneen kaupungin kansainvälinen menestysnäyttely Pako Pompeijista.
Viimeinen retkikohteemme oli Loviisaan kuuluva Malmgårdin linna. Linnaa esitteli sukunsa 12. kreivi Johan Creutz, kuvassa eturivissä toinen oikealta. Suvun ensimmäinen edustaja, vieläpä samanniminen, tuli mainittua Strömforsin ruukin yhteydessä.
Malmgårdin loistelias uusrenessanssilinna on rakennettu 1800-luvulla. Tila on nykyisin erikoistunut luomuviljelyyn ja panimotoimintaan.
Huhtikuun jäsentapaaminen 6.4.2023
Ruokaperinne kristillisessä kulttuurissa lehtori Marja Tanhuanpään esittelemänä. Marja, joka on itsekin tehnyt pyhiinvaellusmatkan Santiago de Compostelaan, kirjoitti ruokaperinteestä kirjan otsikolla Taivaallista mannaa.
Kuria ja järjestystä 16.3.2023
Filosofian tohtori Eeva Salo-Tammivuori oli kuukausitapaamisessamme 16.3.2023 kertomassa Turun yliopistoon tekemästään väitöskirjasta Kuria ja järjestystä – ranskalainen koulu aineettoman kulttuuriperinnön kenttänä. Kuulimme ranskalaisen koulujärjestelmän ominaispiirteistä sekä suomalaisen ja ranskalaisen koulun eroista. Väitöstutkimus lähestyy koulumaailmaa kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta, kasvatustiedettä unohtamatta. Ranskassa kasvatuksessa korostuu pitkä ja vahva kurin ja rangaistuksen perinne, jota sekä koti että koulu toteuttavat. Sukupolvien taakse ulottuvat aineettoman kulttuurin elementit, kuten kova kuri, hyvät käytöstavat ja sinnikäs työskentely, ovat valikoituneet säilytettäviksi koulun kulttuuriperintöprosessissa.
Helmikuun tapaaminen ja vuosikokous 27.2.2023
Lounaan jälkeen ennen vuosikokousta toimittaja-kirjailija Tapio Niemi esitelmöi raumalaisuudesta ja Rauman murteesta. Senioriopettajien runsaslukuinen joukko kuuntelemassa Rauman historiaan perehtynyttä asiantuntijaa.
Mika Waltari
Helmikuun tapaaminen ja vuosikokous 27.2.2023
Mika Waltari -seuran pj. Juha Salo luennoi RaSSopen kuukausitapaamisessa ravintola Etapissa marraskuussa 10.11. 2022 kirjailija MIka Waltarista otsikolla Mielikuvituksen jättiläinen.
 | VastaaLähetä edelleen |
RaSSopen pj. Tapio Heino toivottaa jäsenet tervetulleeksi vuoden 2023 ensimmäiseen kuukausitapaamiseen ravintola Etapissa
Lounaan jälkeen Rauman merimuseon johtaja Anna Meronen kertoo Suomen kokki- ja stuerttikoulutuksen uranuurtajasta Aina Paneliuksesta.
Kuvia joulujuhlasta Sibeliuksen päivänä 8.12.2022 Juhlahovissa.
Göör
Jatsi.Jannut esittivät hyvän joulun toivotuksen espanjan kielellä.
Pirkon juhla
Rassenope ova saan nautti kaua kahde flika komennos olemisest. Jo ol aikaki antta yhde eine jottalai takasi.
Pirkko ja Eija ja OSJ: pöytflaku ja trönti fölis. Kiitost vaa oikkem bal.
Flikoil veisas serenaadi senopeitten gööri miähe. Ja komjast veisasvakki.
Oikke fiineis kalaaseis pruukata kuunnel köörläiste veisui. Ny framil ol senopeitten göör. Kyl stää olis kuunnel kauemmingi.
Rassenopeitten gapten Tapio H. Heino sanos, niingo tämsis kalaaseis pruukata, oikke fiinei sanoi, eikä suatt.
Eijan juhla
